Ruokasi on liian arvokasta roskakoriin

22.11.2018

Maailma kohahti lokakuun alussa, kun hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi raporttinsa ilmaston hälyttävästä tilasta – etenkin tulevaisuudessa, mikäli tarvittaviin toimiin ei ryhdytä. Raportin seurauksena moni meistä suomalaisistakin kysyi itseltään ja läheisiltään – mitä me voisimme tehdä säästääksemme elinkelpoisen ympäristön lapsillemme?

Yksittäisen länsimaisen ihmisen ympäristövaikutuksista ruoan osuus on miltei yhtä suuri kuin asumisen tai liikkumisen. Tämä kuulostaa jopa hiukan yllättävältä, mutta on helposti järkeiltävissä – kuuluuhan monipuolinen ruoka pääsääntöisesti kaikkien päivittäisiin rutiineihin. Siksi meistä jokainen voi vaikuttaa omilla ruokaan liittyvillä valinnoillaan merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintään. Yhtenä tärkeimpänä keinona on minimoida ruoan hävikki.

On arvioitu, että maailmassa haaskataan vuosittain noin 1.300 miljoonaa tonnia ruokaa. Tämä on jopa kolmasosa koko tuotanto- ja kulutusketjusta. Tuolla määrällä lastaisi yli 6.500 kertaa maailman suurimman rahtilaivan täyteen ruokaa. Samalla ruokamäärällä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä – siis kaksi miljardia!

Ei meillä Suomessakaan olla ”puhtaita pulmusia” asian suhteen. Täällä pohjoisessakin onnistumme haaskaamaan pelkästään kotitalouksissa 120-160 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa vuodessa – siis noin 23 kiloa jokaista suomalaista kohden. Tämä maksaa meille suomalaisille rahassa yhteensä noin 500 miljoonaa euroa joka ikinen vuosi.

Totta on myös se, että suurin osa ruokahävikistä syntyy nimenomaan kotitalouksissa, jopa yksi kolmasosa kokonaisuudesta. Ruoan haaskaamisen syistä yli puolet johtuu ruoan pilaantumisesta, päiväyksen vanhentumisesta tai siitä, että ei haluta ottaa riskiä pilaantuneen ruoan syömisestä. Muutkin syyt ovat enemmän tai vähemmän sellaisia, joita kohtaamme vain pääosin länsimaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa. Ostamme tai valmistamme ruokaa yksinkertaisesti liikaa.

Mikä sitten auttaisi ruokahävikin vähentämisessä? Yksinkertaisesti sanottuna – kohtuus kaikessa auttaa. Ole suunnitelmallinen ja ennakoi tarpeesi. Älä hanki turhia heräteostoksia, mikäli et ole 100 % varma, että ruoka tulee syötyä heti lähipäivinä. Kun huomaat, että jääkaapissasi on sitä sun tätä, käytä ruoanlaitossa mielikuvitusta ja leiki oman elämäsi Kokkisotaa. Päästä luovuus valloilleen ja selaile inspiroivia reseptejä. Älä hamstraa tai hanki automaattisesti ruokaa varastoon ellet ole varma sen turvallisesta säilytyksestä.

Pakastus on säilytysmuodoista ja ruokahävikin vähentämisen keinoista mitä parhain. Useimmat tuotteet säilyvät pakastettaessa kuukausia, jopa vuoden. Pakkasessa elintarvikkeita pilaavat mikrobit eivät pysty kasvamaan eikä leviämään. Elintarvikkeiden maku, ulkonäkö, väri ja ravintoaineet säilyvät pakkasessa parhaiten, pääsääntöisesti tuoreen veroisina. Esimerkiksi pakastettujen kasvisten ravintoarvot säilyvät tutkimusten mukaan jopa paremmin kuin pitkään varastoiduissa kasviksissa. Mielikuvat pakastetuotteiden epäterveellisyydestä ja laatuongelmista ovat turhia. Usein kaupassakin tuoreimmat kalat, lihat ja kasvikset löytyvät pakastealtaasta. Tämä johtuu siitä, että tuotteet on pakastettu – ja on pakko pakastaa – käytännössä välittömästi pyynnin, teurastuksen tai keräämisen jälkeen.

Koteihin ja erilaisiin asumisyksiköihin toimitettavien ateriapalveluiden yhtenä suurimpana haasteena on niin ikään ruokahävikki. Ruoantarve kotona tai yhteisissä ruokailuissa saattaa vaihdella päivittäin – eihän meistä kukaan osaa tarkalleen ennustaa omia viikoittaisia syömisiään. Näihinkin tarpeisiin pakastetuotteet tarjoavat äärimmäisen joustavan vaihtoehdon. Kotoa tulee välillä lähdettyä ravintolaan, sukulaisten luo tai muihin menoihin. Kun pakkasessa on aina ruokaa, ei sen nopeasta pilaantumisesta tarvitse huolehtia, ja sitä voi lämmittää juuri silloin kuin itselle parhaiten sopii.

Sama koskee erilaisia paikkoja, joissa ruokaillaan yhdessä. Jos ateriapalvelun toimittama ruoka on pakasteena, joustonvaraa löytyy juuri niin paljon kuin itse halutaan ideoida. Miksi aina pitäisi syödä samaa ruokaa, kun välillä voisi pitää pizzapäivän tai lähteä luontoon grillaamaan makkaraa?

Rakasta, pakasta ja lämmitä!


Kirjoituksen lähteinä on käytetty seuraavia verkkosivustoja:

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html

http://www.saasyoda.fi/ruokah%C3%A4vikki-suomessa

https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/sailonta/pakastaminen/

https://www.ruokatieto.fi/uutiset/pakastekasvisten-ravintoarvot-ovat-tuoreiden-veroisia


Oletko kiinnostunut ateriapalvelusta kotiin tai yhteisiin ruokailuihin?

Lue lisää ja juttele chatissa Menumatin nettisivuilla tai ota meihin yhteyttä – kerromme mielellämme lisää!

Menumat Oy, puh. 020 796 1550, s-posti: asiakaspalvelu@menumat.fi