Miten määrittelet hinnan? Kokonaishinta vai näennäinen hinta?

14.09.2021

Olen viime aikoina keskustellut asiakkaiden kanssa aterian hinnasta. Ja miten koetaan se, mitä hinnalla saadaan. Kotiateriapalveluissa, jos ruoka syödään päivittäin ja kyky kotona pysyy hyvänä sen ansiosta, onko hinta aterian hinta vai yhteiskunnallisesti käyttämättä jääneiden/käytettyjen tukipalveluiden hinta siihen lisättynä. Hyvinvointi lisää hyvinvointia.

Asumispalveluissa ruuan koettuun hintaan vaikuttaa myös hävikki. Hävikkiä syntyy ruuan valmistuksessa, kypsennyksessä sekä siinä, mitä jää syömättä. Nähdäänkö kaikki matkan varrella tapahtunut hävikki? Syömäkelpoista ruokahävikkiä syntyy Suomessa Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 400-500 miljoonaa kiloa vuosittain. Syömäkelpoista ruokaa heitetään joka päivä roskiin niin kotitalouksissa, ravintoloissa, teollisuudessa sekä tuottajilta. Keskusteluissani useimmin nähdään hävikiksi vain syömättä jäänyt ruoka, joka koetaan kokonaishävikiksi.

Työpaikkaruokailussa ruuan hintaan vaikuttaa raaka-aineiden lisäksi työ. Kun työstä maksetaan palkkaa ja palkan sivukuluja, vaikuttaa se suoraan ruuan hintaan. Korona-aika on tuonut lisää vaihtoehtoja työajan ruokailuun. Ravitsemussuositusten mukaisesti valmistettu lounasruoka ylläpitää työkykyä ja -tehoa sekä edistää työntekijöiden terveyttä. Jokainen voi miettiä, mitä ostamallaan lounaalla tukee: suomalaista työtä, suomalaista ruokatuotantoa, omaa terveyttä tai kenties hyvää tiimityötä. Nälkäisenä on vaikea olla tuottelias.


Jaana Korkeila-Långsjö

Kirjoittaja on suomalaisen ruokapalveluyritys Menumat Oy:n myyntijohtaja, ja vastaa työssään kotia-aterioiden, asumispalveluiden ruokatuotteen sekä Rehti Lunssi -konseptin myynnistä.

Menumat Oy, puh. 020 796 1550, s-posti: asiakaspalvelu@menumat.fi